Helpotusta hammaslääkäripelkoon
Hammaslääkäripelko - pelkopotilaan hammashoito
Hammashoitopelko on yleinen ongelma ja sitä on hyvin moniasteista, aina pienestä jännityksestä ahdistavaan pelkoon saakka. Usein hammashoitopelko johtaa hammashoidon välttämiseen ja pahimmassa tapauksessa jopa kaikkeen hampaisiin liittyvien juttujen välttämiseen. Näin ollen pelkopotilaan hampaat ovat usein huonossa kunnossa, mikä myöskin osaltaan lisää hammashoitopelkoa ja nostaa edelleen kynnystä hoitoon hakeutumiseen.
Usein pelkopotilaalle suurin este ylitettäväksi onkin juuri ajan varaaminen. Ensiarvoisen tärkeää on aikaa varatessa mainita jo puhelimessa mahdollisesta hammashoitopelosta. Tällöin potilas ohjataan hammaslääkärille, joka mahdollisimman hyvin ottaa huomioon pelkopotilaan erityistarpeet ja samalla tieto pelosta välittyy jo etukäteen hammaslääkärille. Aikaa varatessa voi myöskin esittää toivomuksia, että esimerkiksi ensimmäisellä käyntikerralla tehdään vain hampaiden tarkastus ja keskustellaan mahdollisesta hoidosta.
Hammashoitopelko voi kohdistua eri asioihin ja kunkin potilaan kohdalla on aluksi syytä selvittää kyseisen potilaan pelon tilanne. Joku pelkää kipua, toinen pistämistä, jollakin voi olla erittäin voimakkaita häpeäntunteita omaa suutaan kohtaan ja monilla myöskin huonoja hammaslääkärikokemuksia. Kun hammaslääkäri tietää pelon syitä ja kohteita, voi hän parhaiten ottaa asian huomioon hoitotilanteessa.
Tärkein pelonhoito hammashoitotilanteessa on psykologinen hoito. Tehdään toimenpiteet rauhassa pelonhoidon periaatteita noudattaen: otetaan huomioon potilaan toiveet, tauotetaan hoitoa lyhyemmissä erissä, tarvittaessa keskeytetään hoito yhdessä sovitusta merkistä, varmistetaan puutuminen, käytetään pintapuudutusta ennen puudutuspiikin pistämistä, kerrotaan tehtävästä hoidosta, muistutetaan rentoutumisesta ja rauhallisesta hengittämisestä jne.
Mikäli edellä mainituista keinoista huolimatta hoitotoimenpide tuntuu ylivoimaiselta, voidaan lisäapua tilanteesta selviämiseen saada lääkkeiden avulla.
Rauhoittavaa esilääkettä voidaan tarvittaessa antaa potilaalle. Esilääkitystä varten potilas joutuu yleensä tulemaan vastaanotolle noin tuntia ennen omaa vastaanottoaikaa lääkkeen antamista varten. Esilääkkeen avulla on potilaan helpompi keskittyä ja rentoutua hoitotoimenpiteen aikana. Yleensä esilääkkeen saatuaan potilas tarvitsee kotimatkalle saattajan ja loppupäiväksi kotiin myöskin seuralaisen. Autolla ajaminen on kielletty lääkityksen saatuaan.
Myöskin ilokaasua voidaan käyttää helpottamaan pelkopotilaan hammashoitoa. Ilokaasu annostellaan koko toimenpiteen ajan nenämaskin kautta.
Ilokaasu vaikuttaa hyvin nopeasta ja poistuu hoidon jälkeen myös nopeasti elimistöstä. Tämän vuoksi sopiva rentoutumisen taso on helppo saavuttaa kunkin potilaan kohdalla ja toimenpiteen jälkeen potilaan normaali toimintakyky palautuu muutamassa minuutissa. Ilokaasua hammashoidossa saa käyttää vain siihen erityisesti koulutetut hammaslääkärit.
Mikäli kaikista em. konsteista huolimatta kynnys hammashoitoon on liian korkea, voidaan hammashoito monissa tapauksissa tehdä myös nukutuksessa eli yleisanestesiassa. Nukutuksessa tehtävä hammashoito ei millään tavalla hoida potilaan pelkoa, joten hoidon jälkeen on ensiarvoisen tärkeää sopia potilaan kanssa jatkohoidosta ja säännöllisistä hammastarkastuksista sekä kotihoidosta, jotta nukutus jäisi ainutkertaiseksi. Joskus nukutuksessa joudutaan hammashoidossa tekemään kompromisseja, koska hoitovaihtoehdoista ei voida toimenpiteen aikana keskustella potilaan kanssa.
Olemme osa PlusTerveys-ketjua!